gastromaria

Elämässä voi tapahtua muutoksia. Riittää, että on ajatuksia ja voimia päättää niin. Kaikesta voi luopua tai voi saada täysin uuden potkun omiin toimiinsa. Tunnen, että nyt Suomessa on iso muutoksen tuuli menossa. Omassa elämässäni on myös. Vaihdoin työhuonettani hieman eteenpäin. Se voi olla uuden alku. Olen niin hyvillä mielin ja varma kaikesta. Se on sen merkki , että hyviä asioita alkaa tapahtua. Monenlaisia suunnitelmia ja unelmia on ollut esimerkiksi navetan korjauksenkin suhteen. Nyt olen antanut asian olla omissa oloissaan.

Meillä on kotona mukavaa ja pitelemme talvea sopuisasti....

 Olen huolestunut koska en saa enää aikaiseksi mitään tähän blogiin.  Se johtuu osittain mielenkiintoiseta työvaheesta, harrastusten aktivoimisesta; kuoroa ja joogaa. Puutarhan sadosta ja sienien paljoudesta.....   Voihan se kertoa myös muiden kanavien aktivoitumisesta kotoilun merkeissä. Kirjoitan, siis olen. 

 illalla kiipeamme pieneen vuoristokylaan kreetalla ja haapari saa toisensa. puheeni on myllannyt paassani koko viikon ja ehkapa se nyt asettui. kreikkalainen aloitus: kiitokset isannalle, aidille, joka tyttaren kasvatti. tama ei ole suomi-kreikka maaottelu, koska me molemmat olemma voittajia. rakkaus tekee meidat vahvoiksi.  kun saisin jostain tulkin tai sitten opettelen muutamam kompelon lauseen kreikaksi.  ja sitten se suomalainen osuus...  

voi se saa minut varmasti tunteilemaan. rakas kummipoika ja vaimonsa. mista on noin ihanat kummipojat tehty ? kiinalaisen ottopojan tarinaa....  aaltosen perheen tarinaa... siskon, aodon , isan, veljen ja kaikkien meidan silmatera. suomalainen mies para\haimmillaan. jos en kertoisi omasta miehestani maailman parhaana... Tony ( nyt loyti cps) on mies joka osaa katsoa silmiin kun puhuu, on lasna kun tapaatte, keskittyy jokaiseen projktiinsa suurella intensiviteetilla... ja osaa jopa siivota . OMG.  hanessa taytyy olla jotain pineia paheita tai edes joskus haisevat sukat.... ei ei   ne ovat vaimolle...  kummitadilla tama poju on ollut ainutlaatuinen.  jopa niin etta osasi jarjestaa haat yhdella lempisaaristani. kovin huomaavaista, kiitos.

aaltosen perhe sai pienen elavan nuken, annemarie sisko huudahti: voinko vieda sen heti kannelmaen ostarille? kun aiti saapui pikku kaaro sylissaan kotiin. niin ja isa , joka oli lasna poikansa elamassa, touhusi, puuhasi, opetti jo 5 v laskettelemaan, vei alpeilla, antoi autotalliin.   taas se kuuluisa autotalli....  aiti, joka on maailman suurimmalla sydamelle varustettu. huolehtii.

sellaisesta perheesta kasvaa tallainen valiomies. 

tuike ilmestyi silmiin syksyll' 2009. natassa saapui elamaan. kummitadin sydameni otta hanetkin omakseen, mutta aikoo nyt luopua varsinaisesta ankarasta kristillisesta kasvatuksestaan...  kokonaan. haluan vain sanoa teille nuoripari:

kunnioituksessa kasvakaa kiinni toisiinne ja kunnioitukseen aina palatkaa.  sen hikisimman hetken tai kipinoivimman ripityksenkin jalkeen.\

Totuut\s, Hyvyys ja Kauneus. Vanhat hyvat Paltonion arvot-  ne eivat koskaan tee elamaa huonoksi. Niihin voi aina peilata-  niinkuin nyt voitte luottavaisena peilata toisiinne, etenkin silloin kun ette jaksa. turvasatama.  Missa rakkaus on ehdolle pantu sita ei ole,  Kjell Westo -  hieno lause - johon paatan ja haluan sanoa, jos teidan reppunne painaa.... se on taynna sita rakkautta jota me olemme haavieraina lastaneet sinne!

Ola, Ola \, Ola ;)

Istuin tänään tuomen alla. Kukkien terälehdet tippuivat hitaasti alas. Kuin lunta ja nyt on kesä. Nyt se kesä alkaa ja eihän se ihan heti lopu. Tuntuu Ihmeelliseltä. On myös vapautta ja aikaa. Kesähäät Kreikassa kahden viikon päästä. Kummilapseni on löytänyt rakkaan. Me matkustamme puoli sukua ensin isolle saarelle; Kreetalle. 

Ihan mahtavaa. Onni omanani ja muidenkin jaettavissa. 

Olimme miehen kanssa syömässä Suomen parhaimmassa ravintolassa Chez Dominique. Ihanaa. Kokemus oli niin upea, että leijaimme kotiin kauniissa kevätillassa kuin uudistuneina. Huippupalvelua. Ihanaa joskus istua ja nauttia rauhassa, sellaisessa paikassa jossa ympäristö on myös kaunis. Kevätsipulia, kampasimpukoita, merikrottia... Tulin taas vakuuttuneeksi, että pienet annokset ovat juuri se oikea tapa tarjota ruokaa. Olisin voinut olla Pariisissa tai New Yorkissa. Tunnelma oli niin autenttinen. Olin kuitenkin kotona ja onnellinen kuin juuri herännyt siilinpoikanen kevätniityllä...

 elämä on aika ihanaa.. mutta uudet sosiaaliset meediat ovat muuttaneet elämää.  Tänä keväänä mun ystäväni Satu sai ulos IHANAN laukkumallistonsa! Kiss a bag fashion.com

Ihanaa olla takaisin maalla. Nautin hirsitalosta, lähiruoasta, avannosta, kuorolaulusta ja kaikesta mitä täällä on.

 tänään on 18.12 äitini syntymäpäivä vuodelta 1936. Hän olisi nyt 74 v ja ei kuitenkaan ole. Kun tulin töistä kotiin aivan rättiväsyneenä 9 tunnin täyden työpäivän jälkeen... ajattelin häntä. Hän kuoli yksinään Tampereen yliopistolliseen keskussairaalan leukemiaosastolla 46- vuotiaana, vuonna 1982. Olin silloin  jo aikuinen, mutta kuitenkin aika nuori. Olen kaivannut häntä kaikki nämä vuodet. Hän oli niin uskomaton äiti. Antoi minulle kummallisen perinnön, jonka olen saanut kuitenkin ikäänkuin itse valita. Hän opasti minua nuorena, oli aina oma itsensä, kaunis, kunnianhimoinen, rehellinen.

Olen viime päivinä miettinyt, teenkä kuitenkin samoin kuin hän? Olen liian kunnianhimoinen, ahkera ja työkeskeinen? Eikö minun olisi pitänyt oppia hänestä jotain? Olen ajatellut, että en halua olla niin urakeskeinen kuin hän oli. Silti olen sitä joka päivä. Tämänpäivän työelämä imee sinut usein aivan loppuun...

Voi äitini, rakas, ihana muisto sinusta elää... toivottavasti voisin elää pitempään, niinkuin olen elänytkin jo... mutta myös muuten kuin vain työn parissa.  Aika sen näyttäää. Joulun aikaa, se on ihanaa kun pääsee omaan rauhaan. 

Lumi kuorrutti maan valkoiseksi. Koristelimme kodin jo jouluiseksi. Ulos pieniä valotuikkuja luumupuuhun, taloon päätyyn valosykerö koristamaan vuohenkelloani. Sisällä hirsiseinät saivat valokoristelun, uuni hohkasi lämpöään. Olin niin kotona. Tuli sininen hetki ja menimme saunaan.

Tiedän, että tänään tulee valtava kutsuvieras joukko töihin. Meidän tulee olla kuosissa ja saada kaikki toimimaan. Nyt on se hetki, kun ammattitaito ei petä. Tiedän, että kaikki menee hyvin. Odotan innolla, koska tällaista ei tapahdu usein. Mukavaa olla kantamassa kortensa kekoon.

 matkalaukku on auki. kaalipata porisee hellalla. huomenna edessä pieni matka hyvän ystävän kanssa Berliiniin. voiko olla mahtavampaa? saamme vain olla ja mennä, turista ja pulista. ihailla uutta olotilaa, uutta ennennäkemätöntä kaupunkia ja tilannetta. 

me nautimme. ja perästä kuuluu.....

jokainen matka on kuin pieni elämä.

 energinen kesä tuo mukanaan vilkkaan syksyn. olen kuitenkin sidottuna samaan paikkaan ja aikani vie työ. tuntuu ettei haluaisi asettua.  asettuu ja ottaa kirjan kauniiseen käteen ja aloittaa opiskelun, rauhoittavaa. 

joka kerta kun jokin asia painaa mieltäni, kirjoitan luvun kirjaani. se tekee asioista selkeämpiä ja ne aukeavat. siksi se ohje, että kirjoittaa vaikka ei edes tiedä miksi aukeaa todeksi. 

päätin myös kirjoittaa kaikki vanhat kirjepaperini oikeiksi kirjeiksi ja lähettää ne maailmalle. joku on sanonut, että kun kirjeen lähettää, se kasvaa! kokeillaan.

 tämä ihana karvamytty on edesmennyt kisuni Vili, jota kaipaan kovasti.

 en tiedä mistä sen tietää. mutta se on ilmassa, syksy. ihmisten kiireestä, ilmeistä, vaatteista, hermoilusta. kesällä sitä ei ole niin paljon. kesä oli järjettömän ihanan lämmin. ihan erilainen suomalainen kesä. paahdoimme itsemme. 

en matkustanut missään. pyhän kolminaisuuden akselilla koti, mökki ja siinä välissä golfkenttä. sekin oma perustama. no, joskus repäisin kirkonkylä kioskille tai kesäkahvilaan. torilla kävin katsomassa hannaa ja keräämässä tomaatteja. tämän kesän ruokajuttu oli tomaattikeitto lisukkeineen. 

golfin suhteen edistyimme uuden pikkusiskoni kanssa. hän sai jopa niin hienon tasoituksen, että pääsee maailman turuille pelaamaan. se on upeaa! itse tuhnasin hiukan edelleen, mutta sain uutta potkua pelkästä liikunnasta ja draiverista. tiedän, että minussa elää sisälläni upea golflady, kunhan vain annan sille aikaa. nyt voin vielä keskittyä muutamaan ruskapeliin ja tietenkin pikkujouluihin....

kummallinen viikko muuten, vapaita keskellä viikkoa. meriristeily miehen kanssa, kauppareissu päden kanssa, kummilapsen ihmeellinen vierailu lapsiseen, koirineen. olen siis onnekas.  nyt siten työviikonloppu. 

mitähän ne taas keksii kysyä ja valitella?