Jos haluaa edetä, on otettava uusia askelia. kyllästyin vain kirjoittamaan päiväkirjaa vinttikomerossani. siis uljas uusi maailma! luon oman blogin tänään ja laulan sen päätteksi suvivirren. elämänkatsomukseni on hyvin gastromaaninen. se tarkoittaa sitä, että uskon mahan säätelevän elämäämme yhtä paljon kuin ns. tietoisen mielemme. siksi tomaatinpunainen pohja ja gastromaaninen bloginimi. toki elämässä on paljon muutakin. mutta kuka keksii mitään viisasta tyhjällä mahalla?

Meillä kaikilla on oma vahva gastromaaninen identiteetti. Se on aihe, jota olen koko elämäni tutkinut. Valtavan kiinnostavaa, koska siihen liittyy niin paljon syömistä, tunteita, ihmisiä. Olen edennyt nyt niin pitkälle, että uskon tämän asian jopa vaikuttavan myös ekologiaan, hyvinvointiin, yhteiskuntaan.

Kevät tuo tullessaan uusia kukanuppuja. Ne puhkeavat kukkaan, kun sopiva lämpö, vesi ja valo saavat ne kukoistamaan.  Samanlailla on uusien näkökantojen ja ajatusten. Toivon siis, muuttavani maailman jopa hippusen paremmaksi tällä gastronomisella identiteetin kehittämisellä.