wou,wou wou. pitkä rupeama kaupungissa ja töissä. ihanaa. nautin jopa hulluista päivistä, ei mitään stressiä ainakaan tietoisesti mistään.  silti sain kamalan flunssan. voi olla , että pitää kuitenkin rajoittaa omaa toheltamista. 

olen nyt nähnyt molemmat coco chanel leffat ja parhaillaan luen jo 20 vuotta sitten ostamaani coco elämänkertaa by axel madsen. kauhea chanel villitys! mutta erikoisissa naisissa on jotain niin kiehtovaa. näyttää kuitenkin, että ihmisen sisällä on se pyrkimys tulla joksikin tai sitten ei. coco chanel oli orpo, joutui tukeutumaan muihin, miehet auttoivat alkuun...  mutta hän säilytti silti itsenäisyytensä.  oliko hän sitten onnekas vai lahjakas? vai molmepia....

itsenäisyys voi olla myös sisäistä. minä tunnen olevani itsenäinen, naimisissa oleva nainen. se on erikoista, mutta sopii mulle. pitääkin kysyä mieheltäni, miten hän sen kokee?