tätiys tuo elämään onnea. kummitäteys, tavallinen täteys ja tätilounaat. mulla oli elämäni synttärit, kun kaikki kummilapset, tytärpuoli ja äitipuoli tulivat syömään. ihanaa yhdessäoloa. olin aivan onnessani, koska tajusin että näissä nuorissa ihmisissä on niin paljon potkua, viisautta, syvyttä ja energiaa.

puhuin itse ehkä liikaa... pelkästään siitä ilosta että sain heidät kotiini. oli paljon sanottavaa ja sellaisia muistoja, jotka halusin sanoa. unohdin tietenkin puolet siitä mitä mun piti sanoa, mutta eihän se haittaa. sanon sitten kun muistan. 

kun he lähtivät, mulla oli kummallinen tyhjä, mutta superonnellinen olo. mietiskelin kaikkea mielessäni, juttelin miehen kanssa ja tunsin itseni niin rikkaaksi sen kaiken yhdessäolon jälkeen. tuli tietenkin uskomaton toivo heidän puolestaan, että kaikki asiat menisi hediän elämässään hyvin, he löytäisivät omat juttunsa. olisivat yhtä onnellisia kuin minä olen ollut ja olen. 

voi luoja, miten mahtaa olla äitys, jos täteys on jo tätä? hyvissä ja huonoissa hetkissä, sitähän elämä on. nyt oli juhlaa, joka kantaa taas arkeakin. arkea elämä on ja sitä taas odotan:)