Talvikausi alkoi  kun vihannekset oli nostettu maasta Iitissä, golfkenttä alkoi jäätyä ja rakkaan ystävän synttärimatka oli heitetty. Me vaellamme monessa paikassa.  Ajoittain Helsingissä, Iitissä vaarintalossa (Sepänpelto tilan per. 1907, valmistui 2005)

Olemme nykyajan nomadeja. Nomadeiksi meidät tekee se, että emme voi asettua pysyvästi mihinkään. On päästävä Helsinkiin tapaamaan ystäviä ( jotka asuvat siellä ), syömään ravintoloissa, nuuhkimaan kaupunkielämää. Muutama vuosi sitten asuimme siellä molempien työn takia. Se oli todella avartavaa. Kumpikin oli nuoruutensa elänyt osittain pääkaupunkiseudulla, mies Espoossa, minä Töölössä. Onhan meissä citi sielu, joka haluaa tietää uusimmat ravintolat, nähdä elokuvia, käydä uusilla ruokatoreilla tai tietysti Stokkalla. Stokkan Herkku oli työpaikkana ihanaa herkkua minulle, joka olen koko elämäni ollut gastromisesti suuntautunut hölöpää. Inhosin tietysti työaikoja, mutta sain siellä kokea uuden maailman. Ihmisiä, jotka arvostavat palvelua on mukava palvella. Suoritin 6 kielilippua ( ruotsi, eng, ra, sa, ita, ve ) jotta motivaationi pysyi yllä. Hupsusti kävi, kun suoritin sen viimeisen, venäjän, koska juuri silloin muutimme takaisin maakuntaan nimeltä Kymenlaakso.

Vaarin vanha talo Sepänpelto, jonka olimme kunnostaneet itsellemme vei voiton.( toki myös työasiat) Yli sata vuotta vanhat hirret puhuttelevat ja tunnen oloni siellä kotoisaksi. Kasvimaa, jota laajensimme viime vuonna vanhan puretun navetan paikalle on minulle kuin huume. En kasvata siellä huumeita, vaan salaattia, palsternakkaa, mangoldia, yrttejä, perunoita, ja unikoita, yms. Lähellä lapsuuden mökki ja golfkenttä. Benjamin Maatilatori, josta saan kaikki lähituottajien juustot, leivät, luomuvihannekset, lihatiskiltä kunnollista palvelua. Iitti on kunta, jossa voin asua elämäni loppuun asti.

Elämässä on kuitenkin monia puolia. Kun suostuu joskus luopumaan omasta mukavuusalueestaan kokee toisen kautta uusia asioita. Kuusamossa tunnen itseni hieman ulkomaalaiseksi. 

 Leivon leipää, koska kauppaan ei viitsi sen takia lähteä. Joku sisäinen tunne sanoo, että tämä on ainutlaatuista. Kaipaan tosin oman naiskuoroni lauluharjoituksia joulukonserttia varten. Niihin en pääse. Eihän ihan kaikkea voi aina saada...

 Nyt tuli jo lumi ja järvi alkaa jäätyä. Siikaverkot on mukava heivata veteen ja se onni kun saa vaikka 2 siikaa. Karpalot olen jo kömpinyt suolta talveksi. Harjoitamme omavarais/keräilytaloutta. Taas se vanha totuus; kierrä koko maailma, jotta huomaat lähellä olevat asiat hyviksi.